Opettaja Arto Lindholm toi ”Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät” -tunnilla mielenkiintoisen näkökulman opinnäytteen kirjoittamiseen. Lindholm toi nimittäin oivaltavasti esiin, että opinnäyte ja varsinkin sen kirjoittaminen mielletään usein pelottavana.
Hänen mukaansa opinnäytteen tekeminen tulkitaan virheellisesti vaiheittain suurin piirtein näin:
- Tutkimuskysymyksen määrittely
- Lähteiden kartoittaminen
- Tutkimus
- Aalysointi
- Raportointi
Kuulostaa tutulta. Mistä ihmeestä tällaisen rakenteen olen päähäni saanut? IB-lukiosta? Turun AMK:sta, kun opiskelin muotoilijaksi? Omasta päästäni? Olenko muka itse osannut keksiä noin yleispätevän ”väärän” ajatusmallin?
Lindholm suosittelee unohtamaan edellisen mallin ja ajattelemaan kirjoittamista raportoinnin sijasta menetelmänä työstää ajatuksia. Toisin sanoen kirjoittamisen pitää olla jatkuvaa kaiken muun tekemisen ohella. Pyritään siihen, että vapaa kirjoittmainen tulee tavaksi tehdä työtä. Vapaa kirjoittaminen auttaa poistamaan sanallisia blokkeja, joten on tärkeää vain kirjoittaa eikä keskittyä kielioppiin tai järkeistää tekstejä liikaa. Lindholm ehdottaa, ettäkirjoittamiseen kannattaa varata päivittäin 20 minuuttia, on ajatuksia valmiina tai ei. Lyhyt aika on tehon kannalta optimaalinen ja toisto parantaa suoritusta. On tärkeää kirjoittaa kokonaisia lauseita, joiden pohjalta o helppo jatkaa ajatuksen kehittelyä.
Harjoitukseksi jouduimme luopumaan läppäreistä. Saimme eteen kauhukseni valkoista paperia ja kuulakärkikynän. Tehtävänä oli kirjoittaa opinnäytteen aiheesta vapaasti 10 minuuttia jatkuvana ajatusvirtana. Kun tulee sanallinen blokki, täytyy kirjoittaa vain ”ajatukset loppuu, ajatukset loppuu..”, kunnes syntyy uusia ajatuksia ja jatketaan kirjoittamista siitä. Paremmin kävi kuin siinä parissa minuutissa ohjeistuksen aikana ehdin pelästyä. Ei tullut kertaakaan ”ajatukset loppuu” -vaihetta.
Tämän ahaa-elämyksen pohjalta mietin, että opinnäyteraporttihirviö on mahdollista taltuttaa ja bisnesaivolohkoni alkoi samantien muodostamaan ideoita keinoista helpottaa jatkuvaa vapaata kirjoittamista. Itse pidän usein mukanani jonkinlaista vihkoa, jonne raapustan muistiinpanoni. Joskus kirjoitan tietokoneella suoraan muistiot, jotta niitä on helppo jakaa, mutta kirjoittaminen koneella on kyllä hitaampaa.Ajatuksia ei myöskään saa nopeasti visualisoitua, kun pitää ensin miettiä, miten sen teknisesti toteuttaa. Käsinkirjoittaminen onkin helpoin ylöskirjoittamisen kannalta, mutta tietokone parempi tiedonjakamisen kannalta. Jokohan älylaitteissa on sovellus, jolla on helppo kirjoittaa sekäkynällä että näppäimillä muistiinpanoja, joihin saa myöskin helposti kuvia, kaavioita ja taulukoita? Laitteen täytyy olla kuitenkin kevyt, helppokäyttöinen ja sovelluksen on oltava monikäyttöinen, ettei erikseen tarvita mitään muita toimistovälineitä.
Tarvittavia ominaisuuksia ajatusten ylöskirjoittamiseen sekä tiedonjakamiseen:
- kirjoittaa käsin
- kirjoittaa näppäimillä
- piirtää kuvat ja kaaviot
- luoda kaaviot
- analysoida dataa
- kopioida, leikata ja liittää osia
- jakaa
- kommentoida ja tehdä korjauksia
- työstää tiimissä reaaliaikaisesti
- arkistoida
- muokata
- käsitellä kuvia, linkkejä ja tekstejä muista lähteistä
- esittää
Kuulostaa yhdistelmältä Smartboardia, iPadia, Wordia, Exceliä, Accessia, Photoshopia, GoogleDocsia, Dropboxia ja iMindMapia. Kunpa kaikki löytyisivät helposti samasta paikasta.
Tuottajan päiväkirja 
Jätä kommentti